Arjen NLP eli miten käytän NLP:tä omassa elämässäni. Osa 4.
Mielikuvien vaikutus surun voimakkuuteen ja kestoon
Mielikuvat ja muistot jo edesmenneestä läheisestäsi tai lemmikistäsi voivat tarpeettomasti pitkittää musertavalta tuntuvaa surua.
Ihan ensimmäisenä tähän aiheeseen liittyen, haluan korostaa, että suru sinänsä on tärkeä tunne.
Siinä ei ole mitään väärää.
Tässä kirjoituksessani ei ole kyse siitä, että suru ei olisi hyväksyttävää tai että siitä täytyisi aina mahdollisimman nopeasti päästä eroon.
On kuitenkin hyvä tiedostaa seuraava asia:
Se millaisia tilanteita muistelemme ajatellessamme edesmenneitä läheisiämme, ja miten hahmotamme nuo muistomme, vaikuttaa siihen, tuntuuko suru musertavalta vielä pitkänkin ajan päästä.
Elämään kuuluu menetyksiä. Omaa elämäänsä ja elämänhaluaan ei kuitenkaan tarvitse menettää, vaikka joku läheisemme kuoleekin.
Käytän tässä kirjoituksessa esimerkkinä oman rakkaan koirani kuolemaa.
Luna, lyhytkarvainen collieni, nukutettiin ikiuneen itsenäisyyspäivänä 2016.
Se oli minulle kova pala, sillä olin kulkenut yhteistä matkaa tuon koiran kanssa keväästä 2005 asti, eli reilu 11 vuotta.
Yhteisen matkamme varrelle mahtui paljon kokemuksia. Se oli lohduttajani elämäni vaikeimpina aikoina.
Siihen aikaan, kun elämäni oli synkimmillään, saatoin istua yöllä ahdistuneena asuntoni keittiön nurkassa tämä koira vierelläni.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: Taitonäkökulma tuo toivoa toipumiseen
Voinet kuvitella, että Luna oli minulle erityisen tärkeä myös sen jälkeen, kun vaikeat ahdistukset jäivät taakse.
En kuitenkaan kantanut surua sen kuolemasta pitkään, sillä tiedän, mikä vaikutus omalla mielelläni on surun ylläpitämisessä. Tiesin, että se miten muistelen yhteistä aikaamme ja miten muistan Lunan, kun sitä ajattelen, vaikuttaa siihen, miltä tämä muistelu minusta tuntuu.
Valitsen tietoisesti muistella sellaisia muistoja, ja katsella sellaisia mielikuvia yhteisistä kokemuksista, joista minulle tulee pikemminkin hyvä olotila. Valitsen mieluummin kiitollisuudentunteet yhdessä eletystä ajasta kuin surunmurtaman mielen tätä koiraystävääni ajatellessani.
Lue myös: Arjen NLP osa 3 – Näin mielikuvasi vaikuttavat parisuhteeseesi.
Kyllä, koimme paljon yhdessä, ja varsinkin ensimmäisten yhteisten vuosien aikana elämäni oli melkoisen rankkaa.
Elämämme oli kuitenkin jo useita vuosia ollut paljon paremmalla mallilla Lunan äkillisesti sairastuttua 5.12.2016. Kävin sen kanssa tuona päivänä eläinlääkärissä.
Seuraavana päivänä jouduin palaamaan eläinlääkärin vastaanotolle sen kanssa. Rakas ystäväni ei tullut mukanani kotiin, vaan haimme sen tuhkattuna myöhemmin.
Jonkin aikaa koirani kuoleman jälkeen muutamat ihmiset kertoivat minulle, että jokin heidän rakas lemmikkinsä on kuollut jo vuosia sitten ja edelleen heidän on vaikea elää ilman sitä ja ajatella tuota rakasta lemmikkiä puhkeamatta itkuun.
Kuten aluksi sanoinkin, rakkaansa pois menemisen sureminen ei ole paha asia, ja suru ei siis ole millään tavalla väärin tai väärä tunne, kun menetämme jotakin meille rakasta ja tärkeää.
Musertavan surun ei kuitenkaan tarvitse jatkua kuukausia tai vuosia. Minulle NLP on mahdollistanut mm. sen, että voin vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten muistan menneisyyden tapahtumat.
Lue myös: Arjen NLP osa 1 – Miksi vältän puolisoni koskettamista kun hän on huonossa tunnetilassa.
Voin muistella aikanaan kurjalta tuntuvia kokemuksia ja tapahtumia tavalla, joka auttaa minua oppimaan niistä sen, mitä minun on hyvä oppia, mutta siten, etteivät ne aiheuta ahdistusta ja kurjaa oloa enää tähän hetkeen.
Silloin kun surua aiheuttaa jonkun sellaisen läheisen menettäminen, joka on osallistunut esimerkiksi perheen elättämiseen ja tästä menetyksestä seuraa esimerkiksi taloushuolia, on tietenkin kyseessä monimutkaisempi tilanne, kuin vaikkapa lemmikin kuollessa.
Tässäkin tilanteessa – ja ehkä erityisesti tässä tilanteessa- on hyvä, jos suru ei ole pitkäkestoisesti lamaannuttavaa, vaan saamme toimintakykymme takaisin.
Mitä mieltä sinä olet näistä asioista? Millaisia kokemuksia sinulla on surusta?