Miksi vältän puolisoni koskettamista, kun hän on huonossa tunnetilassa

Arjen NLP osa 1. eli miten hyödynnän NLP:tä omassa elämässäni

 

Erään haastattelun aikana minulta kysyttiin tällaista asiaa:

”Siitä on vasta muutamia vuosia kun NLP auttoi sinua. Mistä tiedät, että tämä vaikutus on pitkäkestoinen?”

Tästä kysymyksestä tulee mielestäni ilmi, että henkilö ajatteli, että ”NLP mikä minua auttoi” oli jokin yksittäinen tekniikka.

Käytän kuitenkin NLP-kursseilla oppimiani asioita edelleen käytännössä päivittäin sekä ”oman pääni sisällä” että kommunikoidessani ihmisten kanssa, esimerkiksi kohdatessani tavalla tai toisella hankalia tilanteita.

Ei siis ole kohdallani kyse siitä, että muutamia vuosia sitten olisi tehty jokin yksittäinen muutos ajatteluuni. Sekin voi toki monia viedä pitkälle, kun vaikkapa jokin häiritsevä, elämää haittaava, ahdistava muisto muuttaa muotoaan neutraalimman tuntuiseksi.

Tästä kysymyksestä syntyi mielessäni ajatus, että ehkäpä voisin blogissani tehdä juttusarjan siitä, miten käytännössä käytän NLP:tä omassa elämässäni.

Tässä on ensimmäinen osa.

 

Miksi vältän puolisoni koskettamista, kun hän on huonossa tunnetilassa

 

Huonolla tunnetilalla tarkoitan tässä esimerkiksi ärsyyntyneisyyttä, kiukkuisuutta, harmistumista tai vaikkapa vihaisuutta. (Kyllä! Tätä tapahtuu ajoittain myös terapeuteille 😉)

NLP-kurssilla tutustuin yhtenä ”tekniikkana” ankkurointiin. Voimme ikään kuin tietoisesti ankkuroida haluamamme tunnetilan vaikkapa johonkin eleeseen tai kosketukseen.

Ankkurointia voimme hyödyntää saadaksemme esimerkiksi hyvän, itsevarman olotilan käyttöömme ennen esiintymistilannetta.

Näitä ankkureita muodostuu kuitenkin ihan vahingossakin, ilman tietoista yrittämistä ja tarkoituksetta.

Esimerkiksi jokin biisi voi toimia sinulle tällaisena ankkurina. Kun olet ollut riittävän vahvassa tunnetilassa ja kuullut samalla jonkin tietyn biisin, voi tuo tunnetila ja tilanne palautua välittömästi mieleesi biisin soidessa vaikkapa radiossa.

Monilla voi olla esimerkiksi puolison kanssa ”meidän biisi”, joka tuo mieleen vaikkapa hääjuhlan tms. onnellista ja ihanaa.

Toisaalta musiikki voi toimia myös negatiivisten tunteiden herättäjänä, jos jokin yhtäkkiä kuulemasi biisi liittyy johonkin kurjaan muistoon.

Toisinaan parisuhteissa voi muodostua ajan myötä harmillinen negatiivinen ankkuri, jos puolisosi koskettaa sinua useimmiten silloin, kun olet vaikkapa vihainen.

Toisinaan parisuhteissa voi muodostua ajan myötä harmillinen negatiivinen ankkuri, jos puolisosi koskettaa sinua useimmiten silloin, kun olet vaikkapa vihainen. Klikkaa ja Twiittaa

Hyvää tarkoittava kosketus, kuten halaus, jolla toinen on halunnut lohduttaa, voi riittävästi toistuttuaan saada aikaan välittömän muutoksen tunnetilassasi myös silloin kun et ole vihainen tai  muutoin ns. negatiivisessa tunnetilassa.

Tunnetilan muutos tässä esimerkissä voi saada kivahtamaan vihaisena: ”Älä koske minuun!” eikä kumpikaan välttämättä hahmota, mikä meni pieleen. Toisen kosketus vain tuntuu kurjalta ja saa aikaan suuttumisen.

Tämä on yksi asia, mitä haluan välttää omassa elämässäni. Siksi olemme sopineet puolisoni kanssa, että kun puolin ja toisin olemme huonossa tunnetilassa, pyrimme välttämään toisen koskettamista.

Mitään peruuttamatonta ei negatiivisen ankkurin syntymisestä tarvitse seurata, sillä näitä ankkureita voi myös kumota.

Voi kuitenkin olla, että erityisesti jos ei mitään ankkureista tiedä, ei sen muodostuttua ole kiinnostusta pyrkiä kumoamaan sitä.

Mitä ajatuksia sinussa herää? Tuleeko mieleesi asioita, esimerkiksi biisejä, jotka aiheuttavat sinussa yhtäkkisen tunnetilan muutoksen? Entä missä tilanteissa sinun kannattaisi kiinnittää ankkureihin (ja mahdolliseen tahattomaan ankkuroimiseen) erityistä huomiota?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *