Laita hyvä kiertämään!

Taitonäkökulma tuo toivoa toipumiseen – Täysii 2022 | Täysii -seminaarin teemana vuonna 2022 oli TOIVO. Omassa puheenvuorossani puhuin taitonäkökulmasta.

 

Taitonäkökulma tuo toivoa toipumiseen

Taitonäkökulma tuo toivoa toipumiseen – Täysii 2022

 

Elokuussa 2014 tein jotakin tosi pelottavaa.

Asun puolisoni kanssa maalla, keskellä peltoja ja metsiä. 

Ja elokuussa 2014, 32-vuotiaana eläkeläisenä, lähdin sieltä metsien ja peltojen keskeltä 10 päiväksi Helsinkiin.

En ollut vuosiin ollut yksin reissussa, enkä varsinkaan 10 päivää, enkä varsinkaan niin pelottavassa paikassa kuin Helsinki. 

Erilaisten sattumusten seurauksena olin kuitenkin menossa NLP-kurssille Espooseen ja minulla oli majapaikka Helsingissä siksi ajaksi. 

Niinpä eräänä elokuisena aamuna heräsin Helsingistä ja valmistauduin ensimmäiseen kurssipäivään. 

Minulla oli sille päivälle tosi iso tavoite…

Selvitä hengissä Helsingistä Espooseen ja takaisin!

Ja koska tällaiset isot tavoitteet on hyvä jakaa vähän pienempiin etappeihin, ensimmäinen välietappi oli päästä bussilla sieltä majapaikastani Kamppiin, mistä jatkaisin matkaa toisella bussilla Espooseen. 

Suuntasin siis pysäkille ja huikkasin bussin pysähtymään.

Kun bussin ovet avautuivat siinä edessäni, ja se kuski katsoi minua, kysyin häneltä niin kuin kunnon maalainen ainakin:

”Meneekö tämä Kamppiin?”

Hän vastasi minulle jotain kammottavaa.

Hän nimittäin sanoi minulle:

”Tämä menee Elielinaukiolle.”

 

Oletko ollut koskaan sellaisessa tilanteessa, jossa aivot menee ihan totaalisesti jumiin, etkä yhtään tiedä, mitä sinun kuuluu tehdä?

Se oli minulle sellainen tilanne, ja ainoa asia, mikä mahtui päähäni, oli kysymys:

Missä on Elielinaukio?!

En siihen aikaan tuntenut Helsinkiä yhtään, joten minulla ei ollut mitään käsitystä, missä se on.

Niinpä tein järkevimmän ratkaisun jonka siinä hetkessä pystyin tekemään. Hyppäsin siihen bussiin.

Ja siellä edelleen sydän ja aivot ylikierroksilla mietin, että missä on Elielinaukio? Entä jos se on ihan eri puolella Helsinkiä? Minun täytyy päästä Kamppiin. 

Kahden pysäkin välin päässä katsoin paremmaksi hypätä pois kyydistä ja koittaa uudestaan.

Pääsin lopulta Kamppiin, ja löysin Espooseen menevän bussin ja siellä sitten istuin ja valmistauduin henkisesti 1. Koulutuspäivään. 

”Mitäköhän opin tänään? Opinkohan mitään? Pystynköhän keskittymään? Mitä jos en pysty keskittymään?”

Varmasti tiedät, miten tärkeää on olla optimaalisessa mielentilassa. 😉

Samaan aikaan seurasin maisemien vaihtumista ja tarkkailin pysäkkien nimiä, jotta osaan jäädä oikeassa paikassa pois kyydistä.

Lopulta meitä on enää kolme matkustajaa, ja tulimme pysäkille, jolla nämä kaksi kanssamatkustajaani jäävät pois kyydistä. 

Minä nökötän paikallani…

Kunnes kuski katsoo minua peilin kautta ja sanoo minulle:

”Hei tämä on päätepysäkki. Lähden tästä seuraavaksi varikolle. Tässä pitäisi jäädä pois kyydistä.”

Ei tullut oikeaa pysäkkiä vastaan, koska olin väärässä Espooseen menevässä bussissa!

Onneksi lähimmän kerrostalon seinässä luki tien nimi ja talon numero. Ja nolostuneena soitin taksin viemään minut oikeaan osoitteeseen.

Ja tiedätkö mitä?

Koen ihan valtavan suurta myötätuntoa sitä menneisyyden minua kohtaan. 

Siihen aikaan minulla ei ollut käsitystä, miten voisin vaikuttaa olotiloihini tai ajatuksiini tai tunteisiini. Koin olevani ikään kuin tuuliajolla sen suhteen suhteen, oliko mulla hyvä päivä vai huono päivä ja rauhallinen olo vai hermostunut olo.

 

Taito vai ominaisuus? 

 

Viime vuosien aikana olen tajunnut, että yksi asia, joka aiheuttaa pulmia meidän elämässä on se, että meiltä menee usein taidot ja ominaisuudet keskenään.

Taitonäkökulma tuo toivoa toipumiseen

 

Mietitään hetki, mitä nämä ovat.

Ominaisuus on seikka, joka kuvaa Millainen jokin asia, henkilö, esine tms. on.

Taito taas on kyky jonkin asian tekemiseen ja erityisesti sen tekemiseen hyvin.

Luontaisista kyvyistä eroten taito edellyttää opettelua.

Nämä menee meiltä usein sekaisin, ja erityisesti niin, että kun joku on taitava jossakin, monet meistä olettaa, että kyseessä on ominaisuus.

Ajattelemme, että ”hän vain on sellainen”, sen sijaan, että tunnistaisimme, että kyseessä voi hyvinkin olla taito.

Taito, jonka hän on oppinut, jota hän on harjoitellut ja jossa hän on kehittynyt. 

Ja me muut sanomme, että ”helppohan sun on, kun olet synnynnäisesti hyvä tuossa asiassa!”

Nämä menevät meiltä usein sekaisin.

Kenties hänellä onkin ollut hyvä opettaja. Tai kiinnostus asiaan. Tai hän on käyttänyt aikaa harjoitteluun.

Tämä tulee esimerkiksi piirtämisasioissa usein vastaan.

Joku saattaa sanoa vaikkapa minulle, että:

Olet tosi taitava piirtäjä. Minäkin haluaisin olla taitava piirtämään, mutta en vaan ole, harmi.

Ja tähän mä aina vastaan:

Olen tosi paljon harjoitellut piirtämistä. Harjoittelemalla olen oppinut aika paljon ja kehittynyt taitavammaksi. Jos haluat oppia piirtämään, harjoittele. 

Ja melkein aina minulle vastataan:

”Juu, niin, mutta ei se mitään auta, kun en ole taitava piirtämään. Sinä vaan olet niin taitava piirtävä, minä en.”

Näin päädymme tällaiseen kierteeseen.

Jos näemme jonkin asian ominaisuutena, joka itsellä joko on tai ei ole, miksi sitä edes yrittäisi opetella.

Piirtämisasioissa se ei ehkä ole kovin vakava asia, mutta joidenkin muiden asioiden suhteen tämä taitojen ja ominaisuuksien sekoittaminen toisiinsa voi olla todella haitallista. 

Taidot kuin työkaluja 

Mietitään hetki työkalujen, kuten vaikkapa vasaran ja muiden vastaavien työkalujen käyttöä.

Jos joku on opetellut käyttämään erilaisia työkaluja ja hänellä on kiinnostusta rakentaa jotain, ja hän on harjaantunut käyttämään niitä työkaluja, hän saa niillä työkaluilla aikaan ihan erilaista jälkeä kuin sellainen, joka ei ole harjoitellut niin paljon…

Tai joka ei ole oikein kokeillutkaan niiden käyttämistä, koska ajattelee:

”Minä en ole sellainen ihminen joka…”

Taidot voi myös nähdä eräänlaisina työkaluina.

On esimerkiksi monia mielen hyvinvointiin liittyviä työkaluja, joita me voimme oppia käyttämään. En olisi täällä tänään, jos en olisi oppinut erilaisia avuksi olevia taitoja.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös: 3 toipumisen mahdollistavaa ja mielen hyvinvointia tukevaa ajattelutapaa

 

Miten taitonäkökulma tuo toivoa?

Kun huomaat olevasi jossain tilanteessa jumissa, tai sinulla on jokin toistuva haaste elämässäsi, ehdotan, että kysy itseltäsi, mikä taito voisi olla sinulle avuksi?

 

Mitä taitonäkökulmasta seuraa

Se auttaa meitä tarkistamaan, onko kyseessä ominaisuus vai taito. Se auttaa meitä muistamaan, että olemme muuttuvia, oppivaisia, kehittyviä olentoja. 

 

Miksi mielenterveysongelmia on nykyään niin paljon? 

 

Mielen hyvinvointi on keskeinen teema elämässäni ja melkeinpä kaikessa mitä teen.

Erityisen paljon olen viime vuosina miettinyt, että minkä takia mielenterveyspulmia on nykyään niin paljon.

Ja tämä kuva on mielestäni yksi tapa hahmottaa, miksi niin monilla on nykyään hankalaa.

Taitonäkökulma tuo toivoa toipumiseen

Tuolla keskiössä olet sinä tai minä, yksittäinen ihminen.

Seuraavassa kehässä on meidän lähipiiri, ihmissuhteet, lähiympäristö, se oma arki.

Uloimmassa kehässä on maailma, nykyaika, aikakauden vallitsevat ajattelutavat, politiikka, kulttuuri, maailmankuva, ihmiskäsitys… Isoja asioita.

Yksi oleellinen asia mikä nähdäkseni jäädyttää monien elämässä mielen pulmat osaksi omaa elämää tarpeettoman pitkäksi aikaa, on se, että me ensinnäkin keskitymme hoitamaan tuota yksittäistä ihmistä tuolla keskellä, ihan kuin hän olisi irrallaan tästä kaikesta ympärillään.

Monet alkavat pitää pulmia omana ominaisuutena. 

”Minulla on tällaisia vaikeuksia, tällaisia oireita. Sain tällaisen diagnoosin, koska minulla on tällainen häiriö. Minä olen häiriintynyt.”

Ja selitykseen on helppo jämähtää jumiin, jos ei tarkastella tätä kokonaisuutta ja huomioida miten monet asiat meidän hyvinvointiin vaikuttaa.

 

Elämän kehät ja elämää helpottavat taidot

 

Tätä kuvaa voi käyttää myös eräänlaisena karttana taitoja miettiessäsi.

Elämää helpottavia taitoja löytyy jokaiselta kehältä. 

Taitonäkökulma tuo toivoa toipumiseen

Tuolta sisimmältä kehältä voisi löytyä sellaisia taitoja, kuin

  • Omien tarpeiden tunnistaminen
  • Omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen
  • Miten suhtautua omiin ajatuksiin ja tunteisiin
  • Itsensä tunteminen
  • itsemyötätunto

 

Seuraavalta kehältä löytyviä taitoja voisivat olla:

  • Taito kuunnella
  • Taito kommunikoida
  • Taito asettaa ja ilmaista omat rajat

 

Ja tuon uloimman kehän osalta yksi todella oleellinen asia on ymmärtää, että maailma on muuttunut tosi paljon.

Maailma on muuttunut valtavasti erityisesti viime vuosikymmeninä, mutta meidän keho ei. Maailma on muuttunut. Meidän elinympäristö on muuttunut, mutta meidän kehon ”käyttöjärjestelmä”, kehon reagointitavat eivät ole muuttuneet.

On ihan oleellisen tärkeää ymmärtää, että olemme lajina kehitytty ihan erilaiseen ympäristöön kuin missä nykyään elämme.

Jos emme huomioi tätä, saatamme virheellisesti päätellä, että kehon normaalit reagointitavat on häiriintyneitä, että ne on merkkejä häiriintyneisyydestä.

Tämän kokonaisuuden hahmottaminen on yksi tärkeä toivon ainesosa. 

 

Sinua voisi kiinnostaa myös: Toipumisesta – Keskustelu Heidi Tommilan kanssa

 

Miten tämä taitonäkökulma sitten voi olla sinulle avuksi?

Se tiivistyy näihin kolmeen sanaan: Tiedosta. Tunnista. Treenaa

Miten taitonäkökulma voi olla sinulle avuksi

Tiedosta, että jokin taito voisi olla avuksi. Onko sinun elämässä joku toistuva pulma? Onko sinun elämässä hankalia tilanteita, joita kohtaat uudestaan ja uudestaan? 

Tunnista, mikä taito voisi olla avuksi. Mikä taito olisi tässä avuksi? Miten voisin oppia tämän taidon?

Kuka on taitava tässä asiassa? 

On monia keinoja oppia, mm. kirjasto, Google, blogit, YouTube, ystävä, valmentaja… 

Minkä taidon siis tarvitset? 

Ja sitten treenaa sitä taitoa.

 

Lopuksi 

 

Ensimmäinen Koulutuspäivä päättyi ja lähdin takaisin Helsinkiin.

Bussissa istuessani katsoin ikkunasta heijastuvia kasvojani ja virnistin kuvajaiselleni.

Minulla oli salaisuus, joka tuntui tosi hyvältä.

Minusta tuntui, että olin ihan eri maailmassa kuin aamulla.

Jo se ensimmäinen päivä sai minut tajuamaan, että monet niistä asioista joiden kanssa olin jo vuosia kamppaillut, johtuikin ihan vaan siitä, että kukaan ei ollut minulle opettanut, miten tätä omaa mieltä käytetään, miten tämä toimii. 

Mulla oli ihmeellisen rauhallinen olo.

Ei ollut kiire mihinkään, ja ne joka suuntaan kiiruhtavat ihmiset ei ahdistaneet minua.

 

Ajattelin, että on kertakaikkisen ihmeellinen asia, että jos täällä, omien korvien välissä ja omassa kehossa on rauhallinen olo, sillä ei oikeastaan olekaan niin kovin paljon merkitystä, mitä ympärillä tapahtuu.

Sinä iltana soittaessani miehelleni hän sanoi minulle:

”Kuulostat ihan eri ihmiseltä… hyvällä tavalla!”

 

Se oli uusi alku. Se oli elämää muuttava tapahtuma. 

Ajatella…

Moni niistä asioista, joita olin pitänyt pysyvinä ominaisuuksina, muuttikin muotoaan väliaikaiseksi vieraaksi.

Tajusin, että on taitoja, joita me voidaan oppia, taitoja, joita voimme harjoitella ja joissa 

Me ei välttämättä ollakaan jumissa niissä hankaluuksissa loppuelämäämme.

Joten kun vaikuttaa siltä että on jokin toistuva haaste elämässäsi, kohtaat jonkin pulman uudestaan ja uudestaan, kun on jollain lailla hankalaa…

Pysähdy kysymään itseltäsi, mikä taito olisi minulle avuksi. 

Tiedosta, tunnista, treenaa.

Sanon usein, että aina on olemassa voimaannuttavampi näkökulma.

Yksi voimaannuttavampi näkökulma mielen pulmiin ja elämän haasteisiin on taitonäkökulma.

Laita hyvä kiertämään!

    2 replies to "Taitonäkökulma tuo toivoa toipumiseen – Täysii 2022"

    • Marjo

      Kiitos Piia <3

      Hieno ja selkeä kuvaus.

      • Piia

        Kiitos kommentistasi, Marjo ❤️

Kirjoita kommentti

Your email address will not be published.