Surullisin tapa olla oikeassa

Laita hyvä kiertämään!

Vaikuttaa usein siltä, että meille ihmisille on erityisen mieluista olla oikeassa. Toisinaan haluamme osoittaa olevamme oikeassa niin sinnikkäästi, että siitä aiheutuu hankaluuksia mm. ihmissuhteillemme.

Jossain tuli vastaani joskus kysymys ”haluatko olla oikeassa vai onnellinen”. Minusta se on hyvä kysymys kysyttäväksi.

Oikeassa oleminen voi tuntua mieluisalta, mutta on mielestäni myös surullisia tapoja olla oikeassa.

Tavalliset ihmiset ”tulevaisuuden ennustajina”

Jos olet yhtään perehtynyt ihmismielen toimintaan, olet varmasti törmännyt sanaan uskomus. Luultavasti tiedät myös, mitä tarkoittaa itsensä toteuttava ennuste.

Meidän voi olla erityisen helppoa hahmottaa muiden ajatuksista uskomukset, mutta emme välttämättä ole niin taitavia huomaamaan niitä omasta ajattelustamme tai puheestamme.

On mielenkiintoista pysähtyä pohtimaan huomatessamme uskomuksen toisen ihmisen puheessa, että millaisia omia uskomuksia itsellämme kyseisestä asiasta on.

Vaikka olisit tietoinen, että meillä ihmisillä on uskomuksia, ja niitä olisi helppoa huomata muiden puheesta, voi olla vaikeampaa huomata omia uskomuksia, koska monesti ne tuntuvat ”totuuksilta”.

Usein muiden puheesta tarvitsee vain huomata mistä asioista he ajattelevat eri tavalla ja todeta että ”kas, sinulla on tällainen uskomus” mutta on hämäävän helppoa unohtaa, että myös meillä itsellämme on asiasta uskomuksia.

Se että tietää uskomuksista, ei poista sitä, että meillä kaikilla on niitä.

Minusta surullisin tapa olla oikeassa on se, että meillä on jokin uskomus esimerkiksi omista onnistumismahdollisuuksistamme, tai vaikkapa siitä, miten hyvin tai huonosti oma elämämme tai jonkun perheenjäsenemme elämä sujuu.

Surullista tämä on siksi, että emme välttämättä lainkaan tajua, miten paljon omalla suhtautumisellamme, ja omilla olettamuksillamme, on tekemistä lopputuloksen kanssa.

Jos mietit omaa elämääsi tai läheistesi elämää, huomaatko tilanteita, joissa sinä tai joku muu on sanonut vaikkapa:

”Minähän sanoin, ei minusta ole tähän.”

”Tiesinhän minä, en ole rakastettava.”

”Minähän sanoin, ettet tule onnistumaan!”

”Ei hänestä ikinä mitään tule, kun on ollut tuollainen lapsuus.”

Esimerkiksi sukulaisesi eivät välttämättä tarkoita mitään pahaa, vaikka ajattelisivatkin sinusta tai jostakusta läheisestäsi tähän tyyliin. He voivat uskoa olevansa oikeassa, ja ilmaisevansa totuuden asioista.

Emme itsekään välttämättä lainkaan tajua millainen rooli omilla uskomuksillamme voi olla epämiellyttävältä tuntuvissa kokemuksissa, kuten erilaisissa epäonnistumisissa.

Kun meillä on rajoittava uskomus johonkin asiaan liittyen, voi olla helpompaa olla yrittämättä tosissaan ja todeta sitten, että ”kuten arvasinkin, ei tästä tule mitään”.

Tällöin voimme ainakin epäonnistumisen jälkeen todeta, että olimme oikeassa, ”ei minusta ole tällaiseen”.

Tuntuuko tutulta? Huomaatko tilanteita, joissa tällaista on tapahtunut omassa elämässäsi?

 

Laita hyvä kiertämään!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *