Miten ilmoittaa lääkehaitasta? | Juttelin erään ihmisen kanssa, jolla on omakohtaista kokemusta vakavasta lääkehaitasta ja sen kanssa elämisestä.
Hän mainitsi, miten ikävää on, että niin harvat ilmoittavat kokemistaan lääkehaitoista mihinkään. Se vaikeuttaa hänen mukaansa mm. sitä, että asia saataisiin paremmin mediassa esille.
Viranomaisten pitäisi kyllä olla tietoisia haitoista, ja oleellisinta näistä ilmoittamisessa ei ole se, että asiasta kerrotaan heille, vaan se, että lopulta joku taho (esim. toimittaja tai poliittiset päättäjät) kiinnittäisi huomiota siihen, ettei viranomainen ole reagoinut ja hoitanut tehtäväänsä.
Lääkehaitoista on tärkeää ilmoittaa, jotta näitä ilmoituksia löytyy ja pulman laajuus näkyy (eikä voida vedota siihen, että niitä on niin vähän), kun joku kiinnostuu tarkastelemaan, miksei tälle asialle tehdä mitään, miksi asiaan ei ole puututtu.
Minulla on sellainen tuntuma, etteivät ihmiset yleisesti välttämättä tiedä, miten ja minne tällainen ilmoitus tehdään, joten kysyin, voisiko hän kirjoittaa ohjeistuksen tästä.
Tässä siis tämän henkilön kirjoittama ohjeistus lääkehaitasta ilmoittamiseen.
Miten ilmoittaa lääkehaitasta?
Koetko lääkkeen sivuvaikutuksia tai oletko saanut lääkkeestä pysyviä haittavaikutuksia? Joskus lääkkeen haittavaikutukset alkavat vasta kun lääkeannosta vähennetään tai kun lääkkeen lopettamisesta on jo aikaa.
Tee lääkkeen haittavaikutuksesta aina ilmoitus Fimeaan.
Myös sellaisista haittavaikutuksista jotka on jo tunnistettu kannattaa ilmoittaa, sillä on valitettavan yleistä että lääkkeen haittavaikutuksia vähätellään ilmoitusmääristä johtuen. Toisaalta tuoteselosteessa ilmoitettu haittavaikutusten yleisyys ei välttämättä vastaa haittavaikutuksen todellista yleisyyttä. Toisin kuin moni olettaa, tuoteselosteissa ei ilmoiteta kaikkia tiedossa olevia haittavaikutuksia (esimerkiksi masennuslääkkeiden aiheuttamaa sukuelinten tunnottomuutta ei mainita tuoteselosteessa).
Haittavaikutuksista ilmoittaminen – Fimea.fi – Fimea
Lääkehaitasta voi ilmoittaa lisäksi FDA:lle, vaikka ei asuisi Yhdysvalloissa eikä olisi Yhdysvaltain kansalainen:
https://www.accessdata.fda.gov/scripts/medwatch/index.cfm
Myös Iso-Britannian lääkevalvontaviranomaiselle voi ilmoittaa muut kuin isobritannialaiset:
Yellow Card | Making medicines and medical devices safer
Lääkehaitasta voi ilmoittaa lisäksi lääkkeen alkuperäiselle kehittäjälle (esim. sitalopraamin osalta Lundbeck Report a side effect) tai lääkkeen nykyiselle valmistajalle (esim. Orion Tuotteisiin liittyvät yhteydenotot) mutta ilmoita lääkehaitasta aina ensisijaisesti Fimealle.
Tee haitasta myös ilmoitus Rxiskiin. Saat kätevän raportin, jossa arvioidaan sen todennäköisyyttä, että oireet johtuvat lääkkeestä.
Kuinka paljon tietystä lääkkestä on tehty haittavaikutusilmoituksia?
Maailmanlaajuisia tilastoja voi tarkastella WHO:n sivuilta VigiAccess.
Laita rasti kohtaan alla olevaan kohtan ja napsauta ”Search database”.
Syötä seuraavaksi lääkkeen vaikuttava aineen nimi tai lääkkeen nimi.
- Essitalopraami (kauppanimi Cipralex, Escitalopram Orion)
- Sertraliini (kauppanimi Zoloft, Sertralin Orion)
- Fluoksetiini (kauppanimi Seronil, Fluoxetine Vitabalans)
- Paroksetiini (kauppanimi Seroxat, Paroxetin ratiopharm)
- Sitalopraami (kauppanimi Cipramil, Citalopram Orion)
- Venlafaksiini (kauppanimi Efexor, Venlafaxin Orion)
- Duloksetiini (kauppanimi Cymbalta, Duloxetine Orion)
- Risperidoni (kauppanimi Risperdal, Risperidon Orion)
- Olantsapiini (kauppanimi Zyprexa, Olanzapin Orion)
- Ketiapiini (kauppanimi Seroquel, Quetiapin Orion)
- Haloperidoli (kauppanimi Haldol, Haloperidol Orion)
- Aripipratsoli (kauppanimi Abilify, Aripiprazole Orion)
Korvauksen hakeminen
Voit hakea korvauksia lääkevahingosta Lääkevahinkovakuutuksesta tai potilasvahingosta Potilasvakuutuskeskuksesta.
Lääkevahinkovakuutus: https://www.laakevahinko.fi/potilaille/korvauksen-hakeminen/hae-korvausta-uusi/
Potilasvakuutuskeskus: https://www.pvk.fi/vahinkoilmoitus/potilasvahinkoilmoitus/
Kyseeseen voi tulla hoitovirhe, jos lääkäri on laiminlyönyt kertoa lääkitykseen tai muuhun hoitoon (esim. ECT, rTMS, tDCS*) liittyvästä riskistä. Hoitovirhe syntyy, kun lääkärin menettely rikkoo potilaslain 5 ja 6 §:ssä säädettyä tiedonantovelvollisuutta ja potilaan oikeutta tehdä päätöksiä hoidostaan riittävään tietoon perustuen. Tämä voi olla korvattava potilasvahinkona, jos on todennäköistä, että potilas olisi asianmukaisen tiedon perusteella kieltäytynyt hoidosta ja siten välttänyt vahingon.
*ECT = sähköhoito
rTMS = transkraniaalinen magneettistimulaatio
tDCS = transkraniaalinen tasavirtastimulaatio
Sinua voisi kiinnostaa myös: Psyykenlääketutkimusten ongelmat | 7+ keskeistä syytä, miksi lääkkeet eivät monilla toimi
Kuulen mielelläni, jos aiheesta herää kysymyksiä/ajatuksia!