Sanattomat tarinat – mitä, miksi ja kenelle | Tässä postauksessa kuulet sanattomista tarinoita ja siitä, miten niitä voi käyttää. Pääset myös kurkistamaan kuvittamaani Missä olet, äiti -kirjaa ja sen kuvituksia.
Puhun yleensä mielen hyvinvoinnista ja sitä kautta oikeastaan lähestyn myös kuvittamista. Minusta sanattomat tarinat ja tarinat ylipäätään ovat yksi mahdollinen tapa vaikuttaa positiivisesti lasten (ja aikuistenkin) hyvinvointiin.
Muutamia vuosia sitten kun aloin opetella enemmän piirtämistä, näin kuvittaja Adolfo Serran verkkokurssilla esimerkkejä hänen kuvittamistaan sanattomista tarinoista.
Hämmästyin: Voiko tarinoita tosiaan kertoa sanattomasti?
Hiukan aikaa Serran kurssin katsomisen jälkeen mieleeni tuli tarina viidestä lohikäärmeen poikasesta, ja niiden ensimmäisestä päivästä.
Tarinan kulku oli mielessäni niin selkeä, että jonkin aikaa mietin, olenko nähnyt jossain sellaisen tarinan.
Jo ensimmäisissä mielikuvissani tämä tarina oli sanaton.
En ikinä osannut kuvitella, että ensimmäinen kirjani olisi lastenkirja ja varsinkaan että kyseessä olisi sanaton tarina.
Sanattomat tarinat – Mitä, miksi ja kenelle
Sanattomat tarinat, hiljaiset kirjat (engl. wordless books, silent books) ovat tarinoita, joissa tapahtumat etenevät kuvien kautta, ilman tekstiä.
Tällaisen tarinan äärelle pysähtyminen on aika erilaista kuin sellaisen tarinan lukeminen, jossa on teksti ohjaamassa etenemistä.
Sanattomat tarinat antavat tilaa mm. luovuudelle, läsnäololle, yhdessä tutkimiselle ja oman itsen äärelle pysähtymiselle.
Tarina voi olla vaikka joka päivä erilainen, riippuen esimerkiksi siitä, millainen olotila itsellä on sillä hetkellä.
Verrattuna perinteiseen lastenkirjaan sanattomat tarinat eroavat myös siinä, että kertojan ja kuuntelijan roolit voivat vaihtaa paikkaa; Lapsi voi toimia kertojana, aikuisen ollessa läsnä ja kuunnellessa.
Sanaton tarina voi olla aikuisen ja lapsen yhteinen löytöretki
Sanatonta tarinaa voi ”lukea” monella tavalla. Yksi vaihtoehto on keskittyä katsomaan kuvia, puhumatta mitään.
Tarinaa voi lähestyä myös yhdessä ihmetellen ja pohtien:
”Mitähän tämä hahmo ajattelee?”
”Mitä tässä tapahtuu?”
”Keitä he ovat?”
”Mitä he tekevät täällä?”
”Mitähän hän näkee?”
”Miltähän tästä hahmosta tuntuu?”
Kysymyksiä kysymällä ja ääneen pohtimalla tarinaan tutustuminen voi olla lapselle ja aikuiselle yhteinen löytöretki, ja kenties myös väline puhua omista kokemuksista tarinan hahmojen kautta.
”Oletko joskus tehnyt noin?”
”Mitähän sinä tekisit tässä tilanteessa?”
Pysähtymistä tarinan – ja oman itsen – äärelle
Sanattoman tarinan äärelle on minusta luontevaa pysähtyä ja pohtia mm. tapahtumia ja hahmoja syvällisemmin kuin ns. perinteistä lastenkirjaa lukiessa, vaikka siinäkin voi toki olla läsnä ja eläytyä tarinaan.
Tarinan lisäksi samalla voi pysähtyä oman itsen äärelle, ja pohtia esimerkiksi, millaisia ajatuksia ja tuntemuksia eri hahmot tai tapahtumat itsessä herättävät?
Samaistuuko lapsi tai aikuinen ehkä johonkin tiettyyn hahmoon enemmän kuin johonkin toiseen?
Minkä hahmon toimintatapa tuntuu itselle tutulta?
Miltähän tuntuisi, jos toimisikin sellaisella tavalla, joka ei tunnu itselle niin kovin tutulta?
Lupa olla luova
Sanattomuus mahdollistaa monella tavalla myös luovuutta ja kekseliäisyyttä.
Mitä jos sanattoman tarinan kertoisi pelkästään erilaisten ääntelyiden kautta? Jos hahmo näyttää ihmettelevältä, miltä se voisi kuulostaa? Millaisella äännähdyksellä hahmo voi kertoa ilosta tai jonkin asian löytämisestä? Entä jos hahmo vaikuttaa pelkäävän jotain?
Esimerkiksi Missä olet, äiti -kirjasta löytyy sekä hauskoja, leppoisampia tilanteita ja vähän pelottavampia tilanteita.
Kukin kertoja voi itse keksiä vuorosanat ja tavat kuvailla tapahtumia.
Sanatonta tarinaa voi käyttää myös sadutuksessa. Kirjasta voi esimerkiksi valita yksittäisen aukeaman ja kertoa siitä mieleen tuleva satu.
Sanattomat tarinat ja eri kielet
Sanattomat tarinat voivat olla erityisen hyvä lisä esimerkiksi sellaisissa lapsiryhmissä, joissa on eri kielisiä lapsia.
Samaa tarinaa voi katsoa ja hahmottaa monilla eri kielillä. Kirjaa voi käyttää myös kielten opetuksessa. Jokainen voi kertoa tarinan oman taitotasonsa mukaisesti.
Missä olet, äiti -kirjani julkaisin alunperin e-kirjana, jonka nimi oli Ensimmäinen seikkailu. Sen julkaistuani sain eräältä viittomakielen tulkkina toimivalta palautetta, että hän näkee tällaiselle kirjalle monia käyttötapoja mm. viittomakommunikaatio-opetuksessa.
Sanattomilla tarinoilla on siis monia mahdollisia käyttötapoja.
Missä olet, äiti? -kirja
Suoraan minulta ja kustantajalta kirjaa saa 10€/kpl (+ mahd. postikulut).
Minulta tilaaminen onnistuu parhaiten sähköpostilla piia@astettaparempielama.fi. Halutessasi kirjoitan minulta tilattuun kirjaan omistuskirjoituksen. Kerrothan tällöin tilatessasi, kenelle omistuskirjoituksen osoitan.
Kustantaja Onnenläntin verkkokaupasta kirja löytyy täältä.
Kirja on tilattavissa myös kirjakaupoista.
Oletko jo tutustunut sanattomiin tarinoihin? Kuulen mielelläni, mitä ajatuksia tästä aiheesta herää!