Laita hyvä kiertämään!

 

Kritiikin vastaanottaminen on monille vaikeaa.

Kritiikki ja kritiikin pelko on kenties myös yksi eniten elämäämme rajoittavista asioista.

Sen takia unelmia jää toteutumatta, ihmiset eivät astu esiin ja tule haaveineen ja toiveineen näkyväksi, koska “mitä jos joku sanoo pahasti” tai “mitä jos joku on eri mieltä”.

Monesti kuitenkin pelkojen tarkempi tutkailu, niihin liittyvien tuntemusten nimeäminen ja ns. hankalalta tuntuvien asioiden katsominen silmästä silmään voi auttaa meitä samalla tavalla kuin valojen sytyttäminen pimeään huoneeseen. 

Ainakin omassa elämässäni pelottavan asian tarkempi tutkailu on auttanut huomaamaan, että mörköä ei itse asiassa olekaan, tai se on huomattavasti pienempi,  kun ns. sytytän valot ja tutkin tilannetta tarkemmin.

Sen sijaan, jos annan pelottavan ajatuksen vain kierrellä jossakin mieleni perukoilla enkä tutki sitä tarkemmin…

Jostain syystä se vaikuttaa isommalta ja pelottavammalta asialta, jos kieltäydyn ns. katsomasta sitä silmiin.

Koen, että kritiikin sieto on asia, joka helpottaisi monien elämää. On melkolailla väistämätöntä, että saamme monenlaista palautetta siitä, miten me tässä maailmassa olemme, mitä teemme, mitä ajattelemme ja miten asioihin suhtaudumme.

Kritiikissä ja kritiikin sietämisessä on muutamia erityisiä asioita, jotka haluan nostaa esille ja käydä niitä tässä kanssasi läpi vähän tarkemmin.

Tämä postaus on osa blogisarjaa, jolla pyrin laajentamaan sitä käsitystä kritiikistä, joka monilla on.

Tarkoitan sellaista käsitystä, että kritiikki on lannistavaa ja että se on tarkoitettu yksinomaan lannistamaan.

Itse esimerkiksi olen ollut aina herkästi toisiin ihmisiin reagoiva.

Lapsuudessa ja nuoruudessa varsinkin, ja oikeastaan pitkälle aikuisuuteen asti, olen ikään kuin tarkalla korvalla kuunnellut ja yrittänyt päästä perille siitä, olenko muille ihmisille riittävä ja kelvollinen. 

Minulle on ollut tärkeää se, mitä muut ihmiset minusta ajattelee ja minulle oli tosi hankalaa kohdata ihmisiä, jotka eivät oikein vaikuttaneet pitävän minusta tai minun tavoista toimia tai siitä, mitä ajattelin erilaisista asioista. 

Minua kovasti vaivasi se, jos en kokenut olevani jollekin jollakin tavalla mieleinen.

Kritiikki aiemmin tarkoitti minulle sitä, että minä ihmisenä en kelpaa. Kritiikki tarkoitti minulle sitä, että jokin minussa on arvotonta tai väärin.

Vasta sen jälkeen, kun aloin oppimaan näitä asioita, joita tässä artikkelisarjassa käsitellään, oma oloni helpottui valtavasti.

Haluan avata tätä asiaa sinullekin, koska uskoakseni kritiikin vastaanottaminen ja kritiikin sietäminen on monille vaikeaa.

Muistan hyvin sen hankalan olon, jota aiemmin koin eri tavalla ajattelevia ihmisiä kohdatessani.

Ymmärrän, miksi kritiikkiä voi olla tuskallisen vaikeaa vastaanottaa.

Silti ajattelen myös, että tuttavat, perheenjäsenet ym. voivat tehdä sinulle karhunpalveluksen, jos sanovat vain positiivisia asioita sinulle. Tämän artikkelisarjan seuraavissa osissa menemme tarkemmin mm. tähän aiheeseen. 

Tämä 1. osa toimii johdantona aiheeseen. 

 

Mitä kritiikki on – ja mitä se ei ole?

Yksi tärkeimmistä periaatteista, jonka pidän mielessäni kommunikoidessani muiden kanssa, on se, että ihminen ei ole yhtä kuin käyttäytymisensä.

Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi minun tai jonkun muun ihmisen toiminta jossakin tilanteessa voi olla harkitsematonta tai ns. ei-kovin-fiksua. Joku voisi kutsua tällaista toimintaa typeräksi tai tyhmäksi.

Harmi kyllä tämä voi kuulua ihmisen suusta lausahduksena: “sinä olet tyhmä”. 

Vaikka joku kutsuisikin minua typeräksi sillä perusteella, miten olen jossakin tilanteessa toiminut, äskeinen periaate on ollut minulle avuksi.

Se auttaa vähintäänkin minua itseäni tekemään eron sen välillä, mitä ihmisenä olen ja miten toimin. 

Ymmärrän, että toinen ihminen, jolle tämä periaate “ihminen ei ole yhtä kuin käyttäytymisensä”  ei vielä ole tuttu, ei välttämättä osaa tällaista erottelua tehdä.

Silloin kun se ei ollut itsellenikään tuttu, saatoin myös kuulla toimintaani kohdistuvan kritiikin minuun henkilönä kohdistuvana kritiikkinä.

Minun korvissani siis ennen tämän periaatteen omaksumista, sanat: ”tuo ei kyllä ollut järin fiksusti tehty”, saattoi kuulostaa tältä: ”sinä et kyllä ole järin fiksu”. 

Huomaatko eron? Ensimmäinen lause kritisoi toimintaa, jälkimmäinen henkilöä.

Kaikki kritiikki ei ole huonoa ja toisen ihmisen lannistamista, mutta kritiikki voi hyvinkin tuntua lannistavalta.

Monille rakentavankin kritiikin vastaanottaminen voi olla vaikeaa, vaikka se auttaa edistymisessä ja kehittymisessä. 

Varsinkin sellaisessa tilanteessa, jossa ihminen ei vielä ole erottanut omaa arvoaan ja omaa hyväksyttävyyttään kritiikin saamisesta, rakentavan kritiikin saaminenkin voi tuntua hankalalta.

Ne ovat kaksi eri asiaa.

Sinä olet arvokas ihminen siitä huolimatta, mitä joku muu sinusta ja sinun tekemisistä ajattelee, ja sinä olet arvokas siitä huolimatta, että saat kritiikkiä. 

Puhumme tästä aiheesta lisää seuraavassa osassa.

 

Mitä kritiikin sietäminen tarkoittaa?

Puhun tässä blogissa kritiikin sietämisestä, koska uskoakseni se vaikuttaa monille mahdollisemmalta tavoitteelta kritiikin suhteen kuin vaikkapa kritiikin vastaanottaminen avosylin ja kiitollisena saadusta kritiikistä.

Uskon myös, että jo kyky tai taito sietää kritiikkiä lisäisi monien hyvinvointia.

Kritiikin sietämisessä on avuksi se, että meillä on ymmärrys erilaisista ajattelutavoista ja siitä, mistä johtuu, että meitä on niin monella eri tavalla ajattelevia tässä maailmassa.

Kritiikin sietäminen parhaimmillaan auttaa sinua myös hyödyntämään ja arvostamaan näitä erilaisia ajattelutapoja.

Kritiikin sietämisellä tarkoitan siis sitä, että vaikkei kritiikin vastaanottaminen olisikaan erityisen kivaa, niin se ei myöskään estä sinua tekemästä sinulle tärkeitä asioita.

 

Mitä kritiikin sietäminen ei ole? 

Puhuessani kritiikin sietämisestä en tarkoita esimerkiksi kiusaamisen sietämistä, paksunahkaisuutta, välinpitämättömyyttä, tai omien tunteiden tukahduttamista.

Kritiikin sietämisessä ei ole kyse muiden ymmärtämisestä ns. omalla kustannuksella, eikä huonon kohtelun tai käyttäytymisen sietämisestä.

Oleellista on ensinnäkin erottaa oma arvosi kritiikistä. Ja toisekseen omasta kokemuksestanikin tiedän, miten helpottavaa on saada tietoa ja käsitystä siitä, mistä ihmisten ajattelutapojen erot oikein koostuvat.

Minulle ymmärryksen lisääntyminen tässä asiassa on tarkoittanut oman itseni vapautumista – ja samaa toivon sinulle. Mainitsin alussa, että olen ollut herkästi toisiin ihmisiin reagoiva.

Työskentely tämän aiheen äärellä ja ihmisten erilaisista ajattelutavoista oppiminen on mahdollistanut esimerkiksi sen, että herkkyys ei enää ole minulle vain taakka ja kirous, vaan pikemminkin lahja, voimavara ja vahvuus.

Siksi olen koonnut oleelliset asiat tästä aiheesta verkkokurssiksi, joka kantaa nimeä Kritiikinsietoruiske.

Tämän artikkelisarjan seuraavassa osassa käsittelemme yleisiä kritiikkiin ja kritiikinsietoon liittyviä myyttejä.

Mitä ajatuksia tämä aihe sinussa herättää?

Laita hyvä kiertämään!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.